Ystävällistä, mutta joustamatonta palvelua; Jack Chickin Suomen-edustusto

"Ymmärrän tilanteenne"

Olin Ankkarockissa feissaamassa ViNOlle — tai siis oikeammin Ankkarockin ulkopuolella.

Vantaan festivaalien linja on se, että tilan sisäpuolelle ei oteta muuta kuin kaupallista myyntitoimintaa. Lisäksi festarien tarjoamaan säilytystilaan pääsee käsiksi vasta ojennettuaan lippunsa sisäänkäynnillä. Lippu otetaan tässä vaiheessa talteen, eli alueelle pääsee yhdellä lipulla vain kerran. Festivaalien kunniaksi on sanottava, että asian minulle selittänyt mieshenkilö oli ystävällinen ja sanoi "ymmärtävänsä meidän tilanteemme".

Näistä syistä ostimme Terhin kanssa vain yhden kahden päivän lipun (Terhille), ja olimme lauantaina ja sunnuntaina paikalla vain noin 3 tuntia. Pidempiaikainen jakelu olisi edellyttänyt wc-tiloja sekä paikkaa, johon laittaa toinen mokoma jaettavia materiaaleja säilöön. Itse en musiikista olisi niin perustanutkaan, joten en tuntenut tappiota kamalaksi. Jaoimme aurinkoisessa säässä Rönsyä ja ViNOn yleisesitettä, ja kävin mielenkiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa.

Jumalainen räminä vie hermot

Silti alueen ulkopuolella oleva meteli alkoi jossain vaiheessa ottaa päähän. Kyseessä ei ollut känninen ördäys tai festareilta kumuava rock, vaan taukoamaton, kovaääninen Jeesuksen tuputus.

Minusta uskontoa saa esitellä ihmisille siinä missä politiikkaakin. Chickin traktaatit ovat minusta kaikessa huvittavuudessaan etovia (kts. esim. rockista, roolipeleistä, abortista, homoseksuaalisuudesta, islamista (toinen), kommunismista, buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta), mutta jos niistä on valmis keskustelemaan, en vastusta oikeutta jakaa niitä itsessään. Ja jos joku on sitä mieltä, että meidän muiden ihmisten tulisi omaksi parhaaksemme ottaa vastaan jokin jumala elämäämme, en vastusta sen sanomista. Jos joku vakavissaan uskoo, että Ankkarockissa käyvät ihmiset elävät alkoholin ja huumeiden orjina ja siksi heitä kannattaa käännyttää jollekin jumalalle kertomalla kauhutarinoita, se on minusta virhearvio, mutta sellaisiakin saa tehdä.

Mutta pitää olla jokin tapa sanoa "kiitos ei". Kun minä jaan kadulla esitteitä tai keskustelen ihmisten kanssa, uskon, kun he sanovat, ettei kiinnosta -- enkä solvaa heitä sen takia. Jos asiani ei kiinnosta, etsin mieluummin vikaa asiasta tai tavastani esittää se kuin muista ihmisistä.

Ennen kaikkea en julista tuntikaupalla samaa sanomaa vahvistimien kanssa vilkkaasti liikennöidyllä paikalla. Hyvä mielenosoitus kestää minusta puolesta tunnista tuntiin. Se ehkä kiertää kaupunkia ja yleensä pyrkii kohdistamaan viestinsä joihinkin päättäjiin. Ymmärrän, että tämäkin voi ottaa jotakuta päähän, ja senkin saa myös sanoa, mutta puolustan kaikkien oikeutta toimia näin omassa asiassaan. Rajansa kuitenkin kaikella.

Alla Oraksen aikoinaan tekemiä vinkkejä esitteiden jakoon.

Vinkkejä lennäkkien jakajille

1. Mieti paikka. Hyviä jakelupaikkoja ovat vilkkaat kauppa- ja kävelykadut. Paikkakunnasta riippuen myös asematunneli, pääkirjasto ja yliopisto voivat olla toimivia paikkoja. Kauppakeskuksissa ei usein saa jakaa esitteitä, mutta aina voi yrittää kysyä lupaa tai toimia, kunnes joku tulee ja heittää ulos. Kokeile myös isoja mielenosoituksia ja kadulla kävellessä jakamista.

2. Hymyile. Ihmiset ottavat helpommin esitteitä hymyileviltä ihmisiltä. Sitä paitsi esitteitä on mukavampi jakaa hymyillen kuin murjottaen.

3. Hae katsekontakti. Näin ihminen huomaa, että sinulla on hänelle asiaa. Hymyilemisen kanssa mainio yhdistelmä.

4. Sano jotain. Harva ihminen haluaa uskonnollisia lennäkkejä, ja osa karsastaa kaupallisia mainoksia tai poliittista propagandaa. Vihjaa siis, mistä tällä kertaa on kyse. Kokeile esimerkiksi näitä: "Kiinnostaisiko", "Haluatko tietää lisää", "Tässä olisi tietoa", "[esitteen aiheesta, esim. globalisaatiosta]", "[aihe]esitteitä tarjolla" jne.

5. Ole aktiivinen, älä hyperaktiivinen. Älä seiso apaattisena ja odota, että ihmiset tulevat pyytämään sinulta esitteitä. Toisaalta älä myös juokse ihmisten perässä ja tyrkytä esitteitä väkisin. Ojenna jokaiselle ihmisille esite aina erikseen - tarjoat sitä juuri hänelle.

6. Ole kohtelias. Kiitos, ole hyvä ja anteeksi ovat aina hyödyllisiä sanoja. Kohteliaisuus sulattaa vastarintaa ja pitää omankin fiiliksen mukavana. Jos joku ei halua ottaa esitettä, hänellä on siihen täysi oikeus.

7. Älä lannistu. Useimmiten valtaosa ihmisten reaktioista on neutraaleja tai jopa positiivisia, mutta joskus vastaanotto on tylympi. Älä ota sitä itseesi. Muista, että olet tärkeällä asialla etkä ole tehnyt mitään moitittavaa. Ehkä tiuskijalla on huono päivä - tai huono elämä. Ikävä käytös kertoo enemmän hänestä kuin sinusta.

8. Siivoa jälkesi. Joskus osa tyypeistä heittää esitteet maahan. Hävikkiä voi vähentää kertomalla selvästi, mistä esitteessä on kyse, jotta ihmiset eivät luule saavansa jotain vallan muuta. Siivoa esitteiden jaon päätteeksi kaikki maahan nakatut esitteet ja vie ne roskikseen. Haluamme antaa hyvän vaikutelman, eikä muilla ole velvollisuutta siivota meidän esitteitämme.