Fiksumpia ja reilumpia eläkkeitä ja veroja

Tunnen houkutusta kommentoida Euroopan uusiutuvan energian teollisuuden ja Greenpeacen tilaamaa energiaraporttia "Energy [r]evolution", WWF:n "Virtaa Tulevaisuuteen"-paperia tai Oraksen energiavisiota. (Hallitustenvälisen ilmastopaneelin uudesta arviointiraportistahan ei ole vielä sivuilla kuin Executive Summary, jota on jo kommentoitu varsin hyvin tiedotusvälineissä.) Lykkään kuitenkin houkutusta ihmetelläkseni hieman eläke- ja veropolitiikkaa.

Eläkkeitä: vähän lisää kaikille vai kunnolla köyhimmille?

Vihreät haluaa nostaa nimenomaan pienimpiä eläkkeitä, eli kohdistaa korotuksen oikein. Hallitus on ajanut pienimpiin eläkkeisiin vain riittämätöntä, mutta sinänsä oikein kohdistettua korotusta. Oppositio halusi perjantaina eduskunnassa nostaa eläkkeitä kaikille.

Jos valtiontalouden maksuvaraa suunnataan vain pienimpiin eläkkeisiin ja palveluiden kohentamiseen, voimme parantaa nimenomaan köyhimpien hyvinvointia kestävämmin ja tehokkaammin. Jos taas korotamme kaikkia eläkkeitä, raha jakautuu useammalle ja käytännössä myös suhteellisen hyvätuloisille työeläkettä saaville. Kansaneläkkeen nostaminen vain yhdellä eurolla maksaa jo lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kyllä valtiontalous sen yksittäisenä toimena kestäisi, mutta on kokonaan toinen kysymys, voisiko rahan kohdentaa paremmin.

Suomessa on nimittäin muutakin köyhyyttä kuin eläketulojen pienuutta: tarvitaan myös lapsilisiä, elatustukea, työttömyysturvaa, opintotukea ja ennen muuta tarvitaan kunnon peruspalveluita ihan kaikille ikään katsomatta. (Kts. esim. oma vastaukseni tulonsiirtoja koskeviin kysymyksiin. On eläkeläisten itsensäkin etu, että Suomessa pystytään tarjoamaan sekä hyviä peruspalveluita että kohtuulliset tulonsiirrot mukaanlukien kansaneläke, ja että Suomessa on yleisesti hyvä tehdä töitä ja elää.

Hyödyllistä lukemista voi löytyä myös eduskunnan keskustelusta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, erityisesti vihreiden Ulla Anttilan tekemästä vastalauseesta 4.

Vihreä vaihtoehtobudjetti linjaa:

"Vihreä eduskuntaryhmä kantaa erityistä huolta kaikkein köyhimmistä eläkeläisistä. -- -- Vihreän eduskuntaryhmän mielestä kaikkien täyden kansaneläkkeen varassa elävien kansaneläkettä tulee nostaa 40 eurolla 1.1.2007 lukien. Korotus maksaisi noin 41 miljoonaa euroa. Käytännössä ehdotuksemme tarkoittaa siirtymistä täydestä kansaneläkkeestä 30 vähimmäiseläkkeeseen, joka koostuu kansaneläkkeestä ja työeläkkeestä."

Vihreät tekivät myös talousarvioaloitteen TAA 1013/2006 ja lakialoitteen LA 131/2006.

Ja miten Hesari uutisoi tämän kaiken? "Kansaneläkkeeseen ei tule tasokorotusta" - vihreät äänestivät tyhjää tai vastaan.

Onko veroissa eroja?

Tilanne eläkkeissä on vähän samanlainen kuin vaalikoneiden suloisessa kysymyksessä "pitäisikö veroja nostaa vai vähentää". Tuloveronalennuksethan pitää kohdistaa pienituloisimpiin, ja peruspalveluiden rahoitus turvata nostamalla vastaavasti järkeviä ympäristöveroja. Verotus, kuten kansaneläkekin, pitää järjestää niin, että se tukee hyvinvointia ja ehkäisee eriarvoisuutta. Ympäristöveroilla voidaan sekä suunnata toimintaa järkevämmin että lisätä valtiontalouden jakovaraa.

Tuloverojen laskeminen kaikissa tuloluokissa on typerää peruspalveluiden rahoituksen ja valtionveran maksuvaran kannalta, mutta se on myös todella typerää suhdannepolitiikkaa. Nousukautena pitää panostaa velan maksuun ja palveluiden kehittämiseen, jotta nimenomaan laskukauden tullessa on varaa talouden elvyttämiseen.

Verot ovat myös joustavampi tapa kehittää teknologiaa kuin suorat tuet, koska ne kannustavat jatkuvaan kehitykseen, eikä lainsäädännön ole pakko yrittää juosta pikajuoksua verotuksen perässä. Ympäristömyötäisten ratkaisujen lisääntyessä voidaan ympäristöverotuksen taso sitoa hitaasti perässä tulevaan indeksiin, jolloin sekä taataan kohtuullinen tuotto että kiritetään yhä fiksumpiin valintoihin.

Eräs malliesimerkki kerrassaan hooposta veroratkaisusta on ruuan arvonlisävero. Miten ihmeessä suomalaista hyvinvointia tukee se, että thaimaalainen kookosmaito halpenee? Ruuan alv-alennus vapauttaisi absoluuttisesti eniten rikkaiden tuloja muuhun käyttöön, lisäisi monien kohdalla myös ruuan liikaa kulutusta ja maksaisi paljon. Jos sama raha pistettäisiin esimerkiksi siihen, että alle tonnin tulot olisivat verovapaita, tai kunnallisia palveluja elvytettäisiin, työllisyys ja köyhät hyötyisivät vain enemmän.

Koko alv-alen 35 prosentin "itsensä rahoittamisen" teoria perustuu siihen, että elintarviketeollisuus ja kauppa vilkastuvat. Toisin sanoen ruuan kysyntä kasvaa ja suomalaiset joko syövät enemmän tai kalliimmin. Tätäkö Suomessa todella tarvitaan?

Tutkimuslaitosten professorit ovat selittäneet lehdissä, että ruuan alv hyödyttäisi köyhiä. Esimerkiksi eläkeläisjärjestöt taas ovat pelänneet, että alv-ale pienentäisi eläkkeitä, koska eläkkeet on sidottu indeksiin. Mitä tutkimuskeskukset VATT ja PTT ovat oikeastaan saaneet selville? Lainaan heidän omia tutkimuksiaan ja kalvojaan:

• "tulonjakovaikutuksen saavuttaminen on kallista, koska 2/3 hyödystä menee keski- ja hyvätuloisille -- suurituloiset käyttävät enemmän rahaa ruokaan"


• "rahan kanavoiminen lapsilisiin olisi yksinkertaisin ratkaisu, joskaan se ei hyödyttäisi eläkeläisiä, opiskelijoita eikä työttömiä"


• "Tulonjaon tasaaminen elintarvikkeiden veronalennuksen argumenttina on kyseenalainen senkin vuoksi, että valtaosa veronalennukseen käytettävästä euromäärästä kohdistuu keski- ja suurituloisille. Jos sama rahamäärä käytetään tuloverotuksen kautta pienituloisille suunnattuun huojennukseen, vaikutus tulonjakoon on selvästi tehokkaampi."


• "elintason noustessa [elintarvikkeiden osuus kulutuksesta tuloluokan mukaan] on tasoittunut, ja vuonna 2001 elintarvikkeiden keskimääräinen kulutusosuus oli alimmassa tulonsaajadesimiilissä alle 17 prosenttia ja ylimmässä noin 10 prosenttia. Todennäköisesti sama trendi on jatkunut tämän jälkeenkin. Perhetyyppien välillä erot ovat vieläkin pienempiä."


• "Matalasta hintajoustosta johtuen elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen suorat työllisyysvaikutukset näyttäisivät olevan vähäisiä."

Kalvoissa selitetään myös, että tulonsiirtojen lisäämiseen liittyy kannustinloukkuja. Kannustinloukkujen purkamiseksi turvallisuutta ylläpitävällä tavalla Vihreät ovat esittäneet perustuloa. Vaikka tämä unohdettaisiin, miten ihmeessä alle tonnin tulojen verovapaus voisi olla kannustinloukku?