Oletko tuomiopäivän pasuuna, ilmastoshoppaaja vai tekno-optimisti?

RealClimate arvioi, miten hyvin IPRR-tutkimuslaitos on onnistunut arvioimaan ilmastonmuutoksesta käytettyä kieltä. Kuinka kaukana ilmastonmuutos ja puhe siitä ovat toisistaan?

Raportti tarjoaa jokaiselle jotakin opittavaa. Omasta mielestäni Vihreiden ilmastoviestintä kuuluu parhaiten kategoriaan "uuden energiansäästö- ja uusiutuvan energian teknologian käyttöönotto edellyttää päättäväisiä, johdonmukaisia politiikkatoimia". Olen varmasti jäävi, ja saatan olla väärässä. Joka tapauksessa pitää pitää huolta siitä, ettei lipsu pelottelemaan ihmisiä maakuoppiin, vakuuttamaan, että omat ostopäätökset riittävät pelastamaan maapallon ja omat eläkepäivät tai että uusi teknologia kehittyy ja tulee käyttöön itsestään.

Tohdin kuitenkin väittää, että Suomen kolme suurinta puoluetta syyllistyvät esitettyihin synteihin. Paljon puhetta ja käsien heiluttelua, jolla pyritään luomaan vaaleihin asti kestävä ilmastobluffi. Esitettyjen keinojen ja haasteen välillä on syvä ristiriita. Kyllä, tästä todellakin pitää kirjoittaa pian pidemmin.

Yhdessä asiassa esitän sekä IPRR:lle että Elina Grundströmille pienen vastalauseen: "jokajampan ilmastotekojen" tarkoituskaan ei ole pelastaa maailmaa kerralla. Sen tarkoitus on minusta pikemminkin kannustaa ihmiset
1) saavuttamaan jotakin. Yhteiskuntapolitiikassa konkreettiset etapit ovat harvassa. Vihreän sähkölaskun abstraktiotaso tuntuu siihen verrattuna yhtä käsinkosketeltavalta kuin pikkulapsi.
2) huomaamaan, että vaikkapa julkiseen liikenteeseen vaihtaminen ei ole kovin ihmeellistä, vaan päinvastoin voi rikastuttaa elämää (tapaa ihmisiä, lukee kirjoja, katsoo maisemia ja säästää rahaa ja autonhuoltoaikaa ruuhkissa istumisen sijaan). Silloin on helpompi tukea politiikkaa, joka tukee samoja asioita useammankin ihmisen saataville tai jopa kurittaa yksityisautoilua niin, että käyttäjä maksaa muille ihmisille ja ympäristölle aiheuttamiaan haittoja.

Ongelmallinen taso saavutetaan ehkä siinä vaiheessa, kun päästövähennyksiä aletaan laskea hienoilla kaupallisilla mittareilla. Silloin niistä on tullut valinnainen tuote. Vapaus valita on hauska juttu, mutta ilmasto ei ole eikä sen pilaaminenkaan siis saa olla tuotevaihtoehto. Kun ilmasto sanoo hupsis, ei voi tilata uutta, ei millään rahalla.