Kofi Annan: syvästi huolissaan

Kofi Annan on syvästi huolissaan siitä, että ihmisiä on tapettu. Kai asian voi niinkin ilmaista.

Tulitauko on ensi askel rauhaan ja sen välttämätön ehto. Rauha ei kuitenkaan ole sama asia kuin akuutin väkivallan puute.

Gandhi sanoisi, että rauha on tie. Hieman pragmaattisemmin: rauha tarkoittaa sorron ja väkivallan uhan loppumista. Sortohan nojaa juuri väkivallan uhkaan.

Sanalla sanoen: vain oikeudenmukainen on turvallinen. (Oikeudenmukaisuus taas on asia, joka ei tule koskaan eikä missään täysin valmiiksi. Juuri siksi sitä kannattaa edistää.) Pitää puhua maanomistuksesta, vesihuollosta, tieinfrastruktuurista, kansalaisvapauksista ja kaupan ehdoista.

Kaikkien Lähi-idän maiden paikallisten rauhanaktivistien kanssa kannattaisi pyrkiä yhteistyöhön. Kokonaisten valtioiden rankaiseminen johtajiensa pahuuden vuoksi tuskin auttaa kyseisen valtion asukkeja ymmärtämään, mikä diplomatiassa ja kansainvälisessä yhteistyössä on niin hienoa.

Jos rauhanliikkeen virittelyyn halutaan mukaan relevantteja määriä väkeä, pitäisi ehkä pyrkiä vähän syvällisempään analyysiin kuin syyttämään George W. Bushia, kapitalismia ja Yhdysvaltojen imperialismia kaikesta maailman vääryydestä. Syytös ei ole vain ontto ja hoopo — se ei myöskään säkenöi suoranaisesti modernia vetovoimaa.

Ja rauhanliike todellakin kaipaisi uutta virittelyä. Paitsi akuuteissa konflikteissa, vaikkapa pelkkä mielen osoittaminen sotaa vastaan voi vaikuttaa pieneltä osaltaan siihen, miten jatkossa puhutaan omasta suhteestamme sotilasliittoihin, "uskottavaan puolustukseemme", Ottawan sopimukseen ja kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen.

Se, millaisia välineitä huomispäivän huonolla hallinnolla on käyttää kansalaistensa alistamiseen, sotimiseen sekä ihmisten sortamiseen ja tappamiseen, ratkaistaan tänään, kun asiat ovat lähellämme rauhallisesti.