Kokoomuskin ottaa vaalien alla ilmastopolitiikan vauvan askelia

Kokoomuskin on herännyt ilmastovaaleihin. Tuoreessa kannanotossaan Kokoomus kaipaa Suomeen ilmastopolitiikkaa.

Yleisesti ottaen Kokoomus kiertää kaukaa jokseenkin kaikki ne modernit keinot, joita esimerkiksi WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -raportti esittää: investointitakuut uusiutuville, energiapalveluyhtiöiden lainoittaminen, reaaliaikainen energiankulutuksen mittaus ja hinnoittelu, energia-avustukset taloihin, sitovat energiansäästösopimukset, energiansäästön toimintaedellytykset kuten poistojen kohtelu ja teknologioiden kilpailuttamis- ja kaupallistamishankkeet. Windfall-verosta tai päästökaupan vastaavasta kehittämisestä ei mainita sanallakaan.

Pääosin Kokoomus haluaa hieman hienosäätää nykyistä järjestelmää tavoilla, josta ei tule kustannuksia - ainakaan muita kuin nousevia energiakustannuksia fossiilisten raaka-aineiden kallistuessa. Ainoana poikkeuksena on uusiutuvan energian tukeminen, josta saa tulla investointitukien muodossa kustannuksia valtiolle, mutta ei esimerkiksi kuluttajille niin, että tuottaja saisi puhtaammasta sähköstä paremman hinnan. (investointitakuu)

Epäselväksi jää, kannattaako Kokoomus kuitenkin investointitakuita (a.k.a. syöttötariffit a.k.a. hintatakuut) turpeelle, jolle ne on jo myönnetty.

Ahkera voisi kaivaa esiin Kokoomuksen edustajien lausumia ja äänestystuloksia eduskunnan pöytäkirjoista. Kokoomuksen kansanedustaja Reijo Paajanen esimerkiksi linjasi vielä marraskuussa 2005, että "esimerkiksi ilmastomuutoksen kannalta uusiutuvista ei ole avuksi".

Lisäksi Kokoomus pistää suhteellisen paljon painoa sellaisille teknologioille, jotka voivat aikanaan olla hyödyllisiä ja joiden kehittäminen on tärkeää, mutta joiden hehkuttaminen poliittisessa paperissa luo väärää turvallisuudentunnetta. Emme voi odottaa vuoteen 2050 ja alkaa vasta sitten vähentää päästöjä hiilidioksidin varastoinnilla tai fuusiolla. Päästöt vaikuttavat ilmakehässä pitkään.

Vihreiden papereista on yleisemmin kopioitu kaikki omaan pirtaan sopiva. Tämä on sopivaa ja suorastaan suotavaa, käyttöä ja levittämistä vartenhan paperit on tehty. Valitettavasti useimmat kaikkein keskeisimmistä konkreettisista toimista on kuitenkin jätetty pois, eikä Kokoomuksen toimenpidelistalla vielä päästä Suomen päästöihin kunnolla käsiksi.

Kaikesta huolimatta: jos nyt ei olisi ilmastovaalit, voisi luulla, että puoluehallituksen ohjelma on jo huomattavasti vähemmän toivoton kuin aiemmat viritelmät. Toivottavasti orastavat askeleet eivät jää viimeisiksi heti, kun vaalit ovat ohi. (Samaan tapaanhan Kokoomus on vaatinut tiukkaa ilmastopolitiikkaa, kun sitä tarvittiin ydinvoiman vuoksi, ja alkanut vastustaa päästövähennyksiä heti, kun ydinvoimaa päätettiin rakentaa.)

Hyvää: Monimuotoisuuden tunnustaminen: "ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole yhtä keinoa". Hienoa! Puutteita: Se itse keinovalikoima unohtui kertoa: avainsanat "puhtaus, uusiutuvuus, säästäminen ja kierrätys" ei kerro juuri mistään juuri mitään.

Hyvää: Hyvinvointi ei ole samaa kuin energiankulutus: "Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää talouskasvun ja päästöjen kasvun välisen siteen maailmanlaajuista katkaisemista". Puutteita: Keinot puuttuvat. "Ihmisten elämäntavat ja kulutustottumukset on saatava ja saatettava ilmaston kannalta nykyistä tasapainoisempaan tilaan." Tätä saarnaamallako ne muuttuvat? Ei matalaenergiarakentamisen tukia, ei reaaliaikaista sähkönkulutuksen hinnoittelua, ei tehokkaampia laitestandardeja, ei tukea teollisuuden energiansäästöä tekeville energiapalveluyrityksille, ei ruuhkamaksuja, ei lentoveroa? (Juu, nämä ovat niitä vihreitä keinoja.)

Hyvää: Globaali ongelma, globaali ratkaisu. "Tavoitteena on oltava aidosti globaali ilmastosopimus."Puutteita: Keinot epärealistisia. "Uusiin sitoumuksiin tarvitaan mukaan kaikkia päästöiltään keskeisiä maita ja toimijoita. Tämä tarkoittaa käytännössä myös Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa." Ei tule toteutumaan ennen kuin Yhdysvaltojen hallinto vaihtuu ja Kiina sekä Intia vaurastuvat merkittävästi. Tarvitaan eri osallistumistapoja eri maille, mieluiten adaptiivinen sopimus.

Hyvää: Tasapuolisuus. "Tulevien ilmastosopimusten pelisääntöjen on oltava tasapuolisia kaikille osapuolille."Puutteita: Oikeudenmukaisuudesta ei sanota mitään. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että Intia ja Kiina vähentävät päästöjään 1-2 tonnista/henki ja Suomi > 10 tonnista/henki.

Hyvää: EU edelläkävijäksi. "Jos kattavaa globaalia ilmastosopimusta ei saada aikaan, on EU:n oltava edelleen suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa." Jes! Puutteellista: Epätäsmällisyys. Paljonko näytetään suuntaa? 1 %? 20 %?

Hyvää: Kilpailukyvystäkin pidettävä huolta. "Samalla on huolehdittava muilla keinoin, että teollisuutemme säilyttää suhteellisen kilpailukykynsä." Puutteita: Yksipuolinen keinovalikoima. Yksi tapa lisätä kilpailukykyä on tukea teollisuuden energiatehokkuutta. Puolet alle kahden vuoden takaisinmaksuajan säästöhankkeista on yhä tekemättä.

Hyvää: Pitkäjänteisyys. "Suomessa on heti ensi vaalikauden alussa valmisteltava nykyistä pidemmälle menevä kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, joka luo pohjaa myös EU:n sisäisestä taakanjaosta käytäville neuvotteluille." Mahtavaa! Puutteita: Epätäsmällisyys. Mihin strategiassa pitäisi pyrkiä? Pitäisikö se valmistella ilmaston vai teollisuuden asettamilla reunaehdoilla?

Hyvää: Kehitysmaat ja ilmasto. "Kehitysyhteistyön määrärahoja on lisättävä, jotta niitä voitaisiin kohdentaa myös ilmastonmuutoksen varautumiseen ja ympäristön tilaa parantaviin toimiin. Puutteita: Tarvitaan sekä kehitysyhteistyötä, joka toimii muuttuvassakin ilmastossa eikä pahenna ilmastonmuutosta, että uusia sopeutumisvaroja ja teknologiansiirtoa.

Hyvää: Teknologia. "Euroopan unionin on voimakkaasti ajettava innovaatiopolitiikkaa, joka tähtää uusien ilmastomyönteisten ja tehokkaiden energiateknologioiden kehittämiseen. – – Suomen tulee olla edelläkävijä EU:ssa ja siten koko maailmassa ilmastoteknologian kehittämisessä ja tuotteistamisessa sekä energiatehokkuuden lisäämisessä ja energian säästössä."Puutteita: Miten?

Puutteita: Hiilen talteenotolla ja varastoinnilla (CCS) riemuitseminen. "Fossiilisten polttoaineiden osalta on niiden käytön vähentämisen ohella panostettava voimakkaasti hiilen talteenottoon perustuvan tekniikan kehittämiseen." Toki yritykset voivat panostaa tähän, mutta ilmaston kannalta CCS tulee vääjäämättä liian myöhään ja liian kalliiksi, jotta valtion kannattaisi puuttua tässä vaiheessa siihen. Uusiutuvat ja tehokkuus ovat nopeampi, kestävämpi, varmempi ja kaiken lisäksi halvempi tie. CCS voi ehkä auttaa joskus vuosisadan puolivälin jälkeen viimeisten päästövähennysten tiristämisessä. Vähän samansuuntaista mutta periaatteiltaan kestävämpää haaveilua on suhteessa vetytalouteen.

Puutteita: Vanhanmalliset investointituet. Epävarmoja, rasittavat valtion kukkaroa, valtiojohtoisia, eivät aidosti markkinapohjaisia. Syöttötariffit ovat parempi vaihtoehto.

Puutteita: Ydinvoimalla hekumointi. Olen muualla perustellut, miksi ydinvoima on huono vaihtoehto.

Hyvää: "Tuuli- ja aurinkovoiman osuutta on kasvatettava" Puutteita: Tuulivoima tyrmätty: "merkittävään osaan sähkön kokonaistuotannossa niistä ei vielä ole vaihtelevien sääolosuhteidemme vuoksi". Höpsis. Tuulivoimalla voidaan tuottaa nykyisessä sähköverkossa 10 % pohjoismaisen sähköverkon kapasiteetista. Kts. esim. Holttisen väitöskirja..

Hyvää: Vuotos on sanana kuopattu ja puhuttu rakennetuista vesistöistä. "Vesivoiman käyttöä on lisättävä jo rakennetuissa vesistöissä." Puutteita: Rakennettujen vesistöjen käytön lisäämiselle ei asettu ekologisia ehtoja. "Vesilain ja koskensuojelulain muutoksia on vauhditettava niin, että valtioneuvosto voi päättää merkittävistä hankkeista Ruotsin mallin mukaisesti." Tämä ilmeisesti viittaa edelleen siihen Vuotos-hankkeeseen, josta Kokoomus puhuu lämmöllä viimevuotisessa ilmasto- ja energiapoliittisessa kannanotossaan.

Hyvää: Biopolttoaineet eroteltu toisistaan. "Niin sanotut ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet eivät ole nykyisiä fossiilisia polttoaineita ilmastoystävällisempiä. Suomelle luonteva ratkaisu ovat toisen sukupolven biopolttoaineet, ja niistä erityisesti biopohjaiset synteesikaasut."

Hyvää: Bioenergian paikka tunnustettu. Puutteita: Keinot edistää bioenergiaa puuttuvat, ja esim. talojen pienlämmitys jätetty pois. Samaan aikaan kun hehkutetaan yhdyskuntien sähkön- ja lämmöntuotantoa, Jan Vapaavuori tyrmää sen kaupungeissa - ja liioittelee pienhiukkaspäästöjä, vaikka moderneilla ratkaisuilla ne saadaan kuriin. En tiedä, mistä Vapaavuori on vetänyt bioenergialukunsa tai kuvitellut, että puusta on tehtävä ainoa energianlähde – mutta sitäkin enemmän ihmetyttää, kuvitteleeko hän kivihiilen ja maakaasun teleporttaavan Helsinkiin ilman kuljetuksia ja louhintaa? Biomassaa riittää sekä teollisuudelle että energiantuotantoon.

Hyvää: Jätehuollossa tunnustetaan jätteiden synnyn ehkäisyn tärkeys. "Jätteenpolton lisäämisen ohella on huolehdittava edelleen jätteiden kierrätyksen kehittämisestä. Jätehuollon ensisijainen tavoite, jätteen määrän vähentäminen on pitkäjänteinen tavoite" Puutteita: Keinot puuttuvat taas. "Edellyttää kulutustottumuksiin vaikuttavia yksilöiden arjen asennemuutoksia." Miksei saman tien huolehdita verovarojen keräämisestä, tuomioistuinten pyörittämisestä, teiden ja ratojen rakentamisesta ja sopimusten pitävyydestä "asennemuutoksilla"? Ehkä kuitenkin kannattaisi vaikka lisätä panttijärjestelmiä (eikä tuhota niitä), verottaa ja standardoida pakkauksia sekä kehittää kierrätysverkkoa.

Hyvää: Joukkoliikenne. "Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja matkustajamääriä on lisättävä"; "Tulevan hallituksen on tuettava vuosittain vähintään 25 miljoonalla eurolla suurten kaupunkien joukkoliikennettä." Hyvä! Puutteita: Jäämme odottamaan tekoja ja talousarvioaloitteita. Ja erityisesti ruuhkamaksuja. Kuten Tukholman kokeilut osoittavat, joukkoliikenteen "vedon" rinnalle tarvitaan "työntöä" eli ruuhkamaksua. Kumpaakaan ei kannata toteuttaa yksinään.

Hyvää: Kevyt liikenne. "Kevyen liikenteen väylästön tasoa on parannettava erityisesti suurissa keskuksissa." Tämä on oikeasti mahtavaa. Kevyt liikenne (siis: pyöräily, kävely ja muu niitä vastaava lihasvoimin liikkuminen) on Suomessa jostain syystä harrastuksen asemassa. Puutteita: Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen unohtui. Kovin moni ei kävele tai edes hölkkää 10 kilometrin päähän automarkettiin. Palvelujen ja ilon aiheiden pitäisi löytyä lähempää ihmisiä.

Hyvää: Autoverotuksen porrastaminen. "Tämä vero porrastetaan polttoaineen kulutuksen ja päästöjen perusteella." Puutteita: Tyhmä kompensointi. "auton hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa lasketaan selvästi". Milloinkohan ihminen oikeasti harkitsee enemmän (myös hintaa), tankatessaan tai lähtiessään kiiressä suhaamaan autolla vai autoa ostaessaan?

Hyvää: Rakennusten kulutuksen vähentäminen. "Omakotitalojen energiatodistus on hyvä askel tähän suuntaan. Rakentamisen energianormeja on muutoinkin tarkistettava ilmastolle myönteisempään suuntaan." Puutteita: Edelleenkään ei varsinaisia tukia matalaenergiarakentamiseen?

Hyvää: Enemmän aikaa, vähemmän roinaa. "Kulutusta voidaan suunnata ekologisempaan suuntaan" Puutteita: Keinoina vain kotitalousvähennys. Ei verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verottamisesta ympäristöveroihin?

Hyvää: Kotitalouksien kulutuksen vähentäminen. "Omakotitalojen sisälämpötilan laskemisella parilla asteella"; "kodinteknisten laitteiden sammuttamisella standby-tilan sijaan" Puutteita: Valistus ja neuvonta ainoina keinoina (tarkemmin: keinoja ei kerrottu). Ihan hyviä nekin, mutta eikö toimistoissa julkishallintoa voisi vaikka velvoittaa lämpötilan säätöihin? Eikö standby-tilojen kulutusta voisi vähentää suoraan itse laitteissa? (Esim. 1 wattiin)

Puutteita: Teollisuuden ja kuntien energiansäästössa vapaaehtoisuus jyrää. "Teollisuutta ja kuntia on kannustettava tekemään nykyistä enemmän vapaaehtoisia energiansäästösopimuksia." Meillähän on jo näitä säästösopimuksia kasapäin. Eikö olisi ennemmin mielekästä, että ellei vapaaehtoisen sopimuksen tavoitteita saavuteta, alle kahden vuoden takaisinmaksuajan projektit on toteutettava? Kuka siinä häviäisi? Tai eikö voisi tukea energiapalveluyhtiöitä, jotka ottaisivat kokonaisriskin säästöprojekteista?