0,7 = 13 ja 12 = 19

Outokumpu: 0,7 TWh = 13 TWh

Outokumpu on ilmoittanut, ettei se aio tuplata ferrokromin tuotantoa ilman omaa, Fennovoiman uutta ydinvoimalaa. Lapin Kansan (20.2.) jutun mukaan tuplaus nostaisi Tornion tehtaiden sähkön tarvetta 3,0 TWh:sta (sisältää jo tehdyt investoinnit) 3,7 TWh:iin. Artikkelissa väitetään, että "yhden uuden ydinvoimalan tuotanto voitaisiin käyttää jo pelkästään Tornion tehtailla".

Olkiluodon kolmosreaktorin vuosituotoksi on arvioitu 12,5 - 13 TWh. Yleensä ydinvoiman puolustajat ovat pitäneet suurta sähköntuotantokapasiteettia ydinvoiman hyvänä puolena. (Omasta mielestäni suureen ilmastopäästöttömän sähköntuotannon kapasiteettiin voi tilanteesta ja toteutuksesta riippuen liittyä käytännössä sekä positiivisia että negatiivisiä piirteitä, joista ehkä joskus toiste enemmän.)

Tuskin nyt ydinvoimalan rakentaminen kuitenkaan niin halpaa on, että 10 TWh sähköä kannattaa haaskata siirtohävikkiin, tai mihin ikinä Olkiluoto tai Lapin Kansa nyt sitten onkaan sen ajatellut kuluvan.

Ydinenergianuoret: 2012 = 2019

Lauantaina Lapin Kansassa oli Ydinenergianuorten mielipidekirjoitus, joka sisälsi samanlaisia laskutoimituksia. Ensin jutussa huomautetaan, että päätökset pitää tehdä ajoissa, koska ydinvoima on niin hidasta rakentaa. Niinhän se onkin. Olkiluodon kolmosreaktorista jätettiin hakemus 2000. Se valmistunee 2011, myöhässä ja aiheutettuaan sähkönkuluttajien edustaja ElFin mukaan merkittäviä kuluja sähkönkuluttajille sekä vientiluottotappioita Ranskan valtiolle.

Samassa jutussa puhutaan Kioton sopimuskauden velvoitteista. Kioton sopimuksessa on toistaiseksi sovittu siitä, miten päästöjä vähennetään vuoteen 2012 asti. (Pidempi sopimus olisi hyvä, ja toivottavasti sopimukselle saadaan jatkoa. Jatkokauden nimenä ei kuitenkaan kannattane selvyyden vuoksi käyttää "Kioton sopimuskautta".)

Jos vuonna 2008 jätettäisiin hakemus uudesta ydinvoimalasta, joka voisi valmistua ehkä hyvällä tsägällä 2019, miten se auttaisi vuoden 2012 päästöjen vähentämisessä? Uusiutuvien ja energiatehokkuuden edistämistä haittaamalla, eli lisäämällä päästöjä. Jos markkinoille ennakoidaan tulevan paljon halpaa energiaa, kannustimet rakentaa muita voimaloita tai asentaa taajuusmuuttajia totta kai vähenevät.

Lopuksi Ydinenergianuorten jutussa huomautetaan, että suomalainen energiateollisuus on työllistävää, veroja maksavaa teollisuutta, vaikka energia vietäisiin ulkomaille.

Niin totta maar onkin, mutta ei ydinvoima ole suomalaista. Viidennen ydinvoimalan rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua, puolalaista työvoimaa ja australialaista uraania.

Jos energiaan sijoitetuilla euroilla haluaa hyödyttää erityisesti työllisyyttä ja vieläpä kotimaista työllisyyttä, rahat kannattaa pistää nimenomaan työvoimaintensiiviseen teknologiaan, ja omavaraisuuden kannalta kotimaisiin raaka-aineisiin.