Kotisivu

>>

2007-02-16:

Kioton pöytäkirjaa on syvennettävä ja laajennettava

Pekka Haaviston, tutkija Eriika Melkaksen ja allekirjoittaneen mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.2.2007.

Kioton pöytäkirjan voimaantulosta on tänään kulunut kaksi vuotta. Se on ainoa kansainvälinen sopimus, jossa henkilöä kohden eniten päästöjä tuottaville maille on asetettu sitova velvoite vähentää päästöjään. Pöytäkirja on jo nyt suunnannut valtavia investointeja energiapiheihin ja uusiutuvan energian teknologioihin asettamalla hiilipäästöille hinnan.

Pöytäkirjan päästövähennystavoitteet ovat tosin liian vaatimattomat. Ekonomisti Nicholas Stern toteaa laajassa raportissaan, että maailmantalous voi suistua ilmastonmuutoksen myötä katastrofiin, jos päästöjä ei vähennetä roimasti. Miljardit voivat joutua kärsimään vesipulasta. Esimerkiksi Darfurissa paimentolaisten ja maanviljelijöiden välinen kiista maan ja veden käyttämisestä koskee yhä uusia alueita.

Maailman on sitouduttava päästöjen puolittamiseen vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen saadaan pidettyä siedettävänä. Teollisuusmailta tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi päästöjen vähentämistä kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä.

Päästöjen vähentäminen on inhimillisesti ja taloudellisesti tehokkaampaa kuin jälkien korjailu. Samalla vähentäminen voi tarjota uutta työtä ja talousvetoa valtioille ja yrityksille. [1] Useat suuryritykset General Electriciä myöten ovat vaatineet, että yhteiselle ilmakehälle asetettaisiin hinta, jolla kiritettäisiin ensi vaiheessa teollisuusmaita. Kun hiilidioksidia ei voi tupruttaa ilmaiseksi ilmakehään, kestävää hyvinvointia tuottavat ratkaisut lisääntyvät niin laboratorioissa kuin arjessakin. Myös Suomessa on otettava käyttöön innovatiivisempia keinoja teknologioiden käyttöönotossa [2].

[3]

Vaikka kehitysmaat tuottavat päästöjä henkilöä kohden paljon vähemmän kuin teollisuusmaat, nopeimmin päästöjään lisäävien maiden on alettava hillitä päästöjensä kasvua. Pitkällä aikavälillä kaikilla on oltava yhtäläinen oikeus ilmakehään ja käytössä tulee olla tehokas ja oikeudenmukainen globaali päästökauppa.

Se, millaisia teknisiä ratkaisuja teollisuusmaissa kehitetään lyhyellä aikavälillä, ratkaisee sen, mitä kehitysmaissa voidaan tehdä pitkällä aikavälillä. Intiaan kannattaa viedä vähähiilistä hyvinvointia kuten bioenergiaosaamista, raideliikennettä ja matalaenergiarakentamisen konsultteja. "Kaikki mukaan" -mantran hokeminen ja syyttelevät sormet eivät yksin auta luomaan sopimuksia köyhien maiden kanssa.

Kehitysmaat eivät ole samasta muotista tehtyjä. Osa maista elää absoluuttisessa köyhyydessä ja tuottaa mitättömän vähän päästöjä. Niille tulee tarjota sopeutumisapua ja investointeja puhtaaseen energiaan. Huimaa vauhtia teollistuville maille, kuten Kiinalle, Intialle ja Brasilialle taas voidaan asettaa teknologiastandardeja ja "no lose" -päästörajoja. Jos maat alittaisivat nämä päästörajat, ne voisivat myydä alituksen päästökaupassa eli hyötyä taloudellisesti. Niiden vaurastumista ja teollistumista ei kuitenkaan estettäisi.

Intian tuulivoimateollisuus on jo kasvanut maailman neljänneksi suurimmaksi. Kiinassa on tuulivoimaa 30 kertaa enemmän kuin Suomessa ja tavoitteena on vähintään kolminkertaistaa määrä kolmessa vuodessa. Lisäksi Kiina aikoo kohottaa merkittävästi rakennusten tehokkuusstandardeja. Puhtaille teknologioille on kehittyvissä maissa selkeä tilaus.

Kioton pöytäkirja on elintärkeä väline kestävään, maailmanlaajuiseen hyvinvointiin. Sitä voidaan kehittää suuntaan, jossa vältämme synkät uhkakuvat ja sen sijaan virkistämme taloutta, vähennämme energiariippuvuutta ja suojelemme hyvinvointimme aineellista perustaa - ilmastoa.

Pekka Haavisto, Euroopan Unionin erityisedustaja
Heikki Korpela, Vihreiden ympäristötyöryhmän sihteeri
Eriika Melkas, kansainvälisen ilmastopolitiikan tutkija





Ennen lehteen lähettämistä vaalipäällikköni lyhensi ansiokkaasti kirjoitusta lehteen mahtuvaksi. Lyhennetyt osiot on lisätty tähän erikseen hakasuluin merkittyinä, ja ne eivät välttämättä edusta Pekan tai Eriikan kantoja.

[1] Lyhennetty: "Electrowatt-Ekonon mukaan tuulivoima voi synnyttää Suomeen vuoteen 2010 mennessä 10 000 uutta työpaikkaa. VTT:n Espoon Leppävaaraan toteutetussa asuntoprojektissa huomattiin, että kerrostalo-asuntojen energiankulutusta voidaan vähentää 70 %. Kustannukset nousisivat vain 3 %. Näin siis lisättäisiin rakentamistyötä, mutta vähennettäisiin energiakuluja. Energiapalveluyhtiö Inescon mukaan alle kahden vuoden takaisinmaksuajan energiansäästöhankkeista on Suomen teollisuudessa tekemättä ainakin puolet. Myös julkisen liikenteen kehittäminen, yhdistettynä suurissa kaupungeissa ruuhkamaksuihin Tukholman mallin mukaan, luo työpaikkoja päästövähennyksistä.

Uusi teknologia ei kuitenkaan kehity kilpailukykyiseksi vain piirustuspöydillä. Kustannukset saadaan alas, kun hihat kääritään ylös ja aletaan rakentaa. Monille suomalaisille puhtaita energiateknologioita tarjoaville yrityksille keskeinen kasvuhaaste on kotimaisten referenssien puutteellisuus."

[2] Lyhennetty: "Moderneja, markkinapohjaisia keinoja edistää teknologian käyttöönottoa ovat mm. energiapalveluyhtiömallin tukeminen, teollisuuden sitovat energiansäästösopimukset, uusiutuvan energian hintatakuujärjestelmät ja teknologian kaupallistamishankkeet."

[3] Lyhennetty: "Yhdysvalloissa mm. The Economist -lehti ja General Electric ovat vaatineet Bushia mukaan ilmastotalkoisiin. Kalifornia on asettanut tavoitteekseen vähentää vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjä viidennekseen. Republikaanikuvernööri Arnold Schwarzenegger sai hankkeelleen kalifornialaisten tuen, sillä hänet valittiin marraskuussa uudelle kaudelle.

Ranskan pääministeri Villepin on esittänyt EU:lle hiiliveroa, joka kohdistettaisiin niiden maiden tuotteisiin, jotka eivät ole ratifioineet Kioton pöytäkirjaa. Hiiliverolla tasattaisiin Yhdysvaltojen ja Australian yritysten kilpailuetua, jonka he saavat välttämällä päästörajoitukset. Nämä toimet kannustavat Yhdysvaltoja liittymään Kioton ilmastosopimukseen heti presidentin vaihduttua. Vaihtumisen odottelu ei saa kuitenkaan katkaista neuvotteluita sopimuksen jatkosta, sillä yritysten on tiedettävä ilmastopolitiikan suunta. Kioton pöytäkirjan suunnittelusta sen voimaantuloon kului n. 10 vuotta, joten meillä ei enää ole aikaa lähteä neuvottelemaan arkkitehtitoimiston kanssa siitä, rakennetaanko rivi- vai omakotitalo ja tehdäänkö se betonista vai puusta."

1 comment:

_ said...

Joo, eipä kestä. Tuokaa kaikki tekstit mulle, niin johan lähtee turhat pois. Jos ei muuten, niin tavu tavulta.